Vapaa-agia

Tänään Olli oli hyvä! Loistis.
Samalla puhumattomuuslinjalla ja kaikki sujui! Ei mitään erimielisyyksiä mistään. (Vai johtuuko se vaan siitä, että ollaan tekemässä vapaaharjoittelua...?)
Tehtiin Pennusta mestariksi -dvd:n ohjauskuvioita ja kaikki sujui jotenkin helposti (takaakierrotkin!) ja oli kivaa. Ollin haukkuminenkin vähäisempää.

Myös Kalevi teki Leinonen-Suoknuuti -kuvioita loistavalla menestyksellä. Erityisesti mainittava hienot sylikäännökset. Ennakointi ei menny ihan ekalla yrittämällä (luulin sen olevan helppo koska Ollikin osaa sen...) ja yks takaakierto epäonnistui.

Vielä puuttuu vekkaus ja poiskäännös. ;-)

Agi omassa ryhmässä

Tänään Olli ei ollut hyvä.

On sitten varmaan pari vuotta siitä, kun oon viimeks menettänyt hermoni näin totaalisesti agilityssä. Oli pakko jättää treeni kesken kun ei enää oma pää kestänyt, seuraavaksi olisi kärsinyt koira/koulutusohjaaja/esteet tms.
Ne takaakierrot aiheuttaa kyllä sellaisia riitoja Ollin kanssa, että ei mitään rajaa. Samoin se sylikäännös, mitä minä saati Olli ei osaa.
Pienen hermojen kasaustuokion jälkeen tein seuraamista remmissä (uudella pakote-menetelmällä) ja kaukokäskyjä pelkillä käsiavuilla. Sitten vielä vähän seuraamista ja jääviä myös pelkillä käsiavuilla.
Sitten toisella radalla Olli olikin taas vähän kuulolla. Tai siis näöllä tai jotain. Päätin nimittäin (ties monennenko kerran), että nyt kuvittelen joko Ollin olevan kuuro tai itseni olevan mykkä. Menee paljon paremmin. Ja jos on komennettavaa, murina ja uhkaavuus toimii paljon paremmin kuin huuto.
Ja tärkeimpänä; minä pystyn keskittymään ohjaukseen kun ei tarvitse huudella.

Miten näyttelijät osaa tanssia ja laulaa samalla, ryhmässä? Mä en käsitä.

Kolme tuntia kentällä

No nyt se on nähty, Kalevikin väsyy! Treenattiin kolme tuntia agilityä ja tottista pienissä pätkissä niin, että herra K sai "levätä" (eli haukkua) autossa maksimissaan 10min kerralla. Lopuksi päästin pojat riehumaan kentälle kaksistaan, mutta Kalevi pistikin auton viereen maate... Ja täytyy sanoa, että kun vielä aamuviideltä istuin koneella tekemässä opiskeluhommia, Kalevi näytti aika kypsältä...

Tehtiin pimeitä putkikulmia, välistävetoja ja u-käännöstä, kaikki oikein kivasti molemmilta. Olli haki taas huonosti keppikulmaa, mutta hyppy- ja estenoudot oli yhtä hyviä kun aina. Jotain on joskus tehty oikein, hih. Noudon loppuasento ja pitäminen sen sijaan menee ruokakuppitreeniin. Pitää päätä liian pystyssä jolloin kapula valuu kurkkuun ja mälväys alkaa.

Kalevin pk-hyppy on nyt hieno: miten noin pieni koira voikin hypätä reippaasti 130cm? Tai toisaalta, miksi 100cm ottaa koville isommilla koirilla? Pk-A:ssakaan ei mitään sanomista. Agi-A:n ylösmenokontakti on selkeä, mutta alastulossa vielä paljon hiomista.
Hyvät treenit. Ehkä se treeni-into sieltä taas kaivautuu esiin.

Vapaa-agia

K
Puomi: Ekan kerran tehtiin alastuloa. Oli vähän kiire herra K:lla (oli istunut autossa alkeisryhmän kouluttamiseni ajan). Mutta pari kertaa tehtiin ja alastulolla pysyminen oli hienoa. A:n treenaaminen on selvästi jäänyt mieleen. Oliskohan se parempikin opettaa niin? Ainakin tässä tapauksessa luulisin niin.
Myöhemmin Kalevi sitten karkasi kokoon kasatulle puomille ja tuli puolestavälistä alas (ihan samalla tavalla muuten kun Tinka joskus!!?). Piti sitten korjata se hihnan kanssa. Ylösmenon tein samalla tavalla kuin A:nkin ylösmenoa on tehty. Siis etutassut kontaktille ja siitä jatketaan vasta luvalla. Vähän taisi kyllä Kalevia ihmetyttää (ei mun mielestä hirvittänyt) puomin päällä oleminen. Ei tehty kuitenkaan toista kertaa. Kalevi tahtoo edetä tässä agilityssa paljon nopeammin kuin mun mielestä olis hyväksi.

Kepit: Jibiii!!! Nyt se keksi sen! Ei se nyt ihan yksin menny, mutta silmissä syttyi sellainen ahaa!-valo. Eikä niitä olla kokeiltu kun alle kymmenen kertaa.

Hypyt: Oho. Nyt minä hölmöilin. Luulin ihan että koira osaa 90 asteen käännöksen ja tehtyäni sen muistin, ettei sitä olla koskaan edes kokeiltu. Ja se sitten osoittautuikin huomattavasti vaikeammaksi kuin valssi. Miksiköhän mä en tehny sitä targetilla? Ehkä koska olen vaan noviisi.

O
Puomi: Mister O ei todellakaan osaa puomin kontakteja two on-two off -menetelmällä. Eikä pysy siellä. Miksei A:n kontaktilla pysymistreenit ole vaikuttaneet siihen, niinku Kaleville? Olli ei ole Kalevi.

Keinu: Ei se pysy keinunkaan kontaktilla.

Kepit: Aivan loistavia pujotteluita. Sain juosta ja irrota huomattavan paljon ja O vaan kepitteli (tosin huutaen kovaa samalla..). Muutama oikein hieno sisäänmenokin. Mutta pari aika surkeaakin esitystä. Ysikympin kulma hypyltä kepeille ei onnistunut.

Hypyt: Pitkän kontaktilla olemisen jälkeen seuraavat kaksi hyppyä meni järjestään v***iks. Kerää siellä paikallaolossa niin paljon painetta, ettei keskity vähään aikaan yhtään.

Aamuagi

O
Kepit: Pussista kepeille n. 45 asteen kulmassa. Vaikea, voi miten vaikeaa. Jos olin itse naama keppeihin päin, meni toiseen väliin. Jos selkä edellä, aloitti väärin.
Hypyt: Pujottelusta hypylle, josta välistävedolla toiselle hypylle. Välistäveto onnistui vartalokäännöllä ilman vauhtia, muttei vauhdin kanssa sieltä kepeiltä. Ei kertaakaan. Vaikka kuinka jankkas.
A: Alastuloa itse matkaa jatkaen. Tän se kyllä vielä oppii.

K
Pussi: Jätin koiran istumaan ja menin avaamaan pussin reunaa. Meni hienosti.
Toisella kertaa K karkasi pussiin, ennen kuin ehdin avaamaan päätä. Totesin, että asia oli opittu, enkä yrittänytkään jatkaa pussin availua. Sitten tehtiin sitä pari kertaa molemmilta puolilta. Vaikka kaikki onkin K:lle niin yksinkertaista, oli se sittenkin vaan hyvä, että meillä oli käytössä se tukevakankainen pussi joka ei mee solmuun.
Kepit: Se on niin lähellä se oivallus. Mutta kun herra K ei tajua jotain ihan heti, herra K:sta tulee pieni vihainen koira.
A: Tuppas jatkamaan matkaa ylösmenokontaktilta ennen lupaa. Alastulot oikein hyviä. Targetti siis oikeassa kohdassa. Jaanaa on kiittäminen siitä.

Agilitytreenit arkiaamuisin klo 9 on huippua. Suosittelen!

Agilityä omassa ryhmässä

Ratatreeni ja "vieraileva kouluttaja."

Sähellystähän se. Normaalia.
Mutta kerrankin joku muukin kuin minä oli samaa mieltä siitä, että luovutusmieliala on ymmärrettävää mun ja Ollin agin kohdalla. En siis ole idiootti, joka luovuttaa heti kun vähän ongelmia.
Nyt taas jaksaa vähän yrittää!

Vinkiksi ohjausharjoituksia metsälenkeille. Pieniä eteenmenoja ja luoksetuloja, esim. käskyillä menemene ja tässätässä.

Agia aamulla vapaasti

O
Kivoja välistävetoja pelkillä vartalokäännöksillä. Kyllä se vaan menee niin paljon paremmin kun mä pidän turpani kiinni, enkä hosu. Miten se voi olla mulle niin vaikeaa?!
Esteen takaakierrot meni myös ihan ok:sti. Millilleen ja sekuntilleenhan sekin pitää tehdä. Huoah.
Ja sitten ne putkikulmat. Voi herranjestas miten vaikeeta se voi olla Ollille? Ihan suora putki ja siitä keskeltä vuorotellen lähetyksiä molempiin päihin. Ja vaikka olis jo monta kertaa menny samasta päästä sisään, niin yhtäkkiä voi alkaa huutamaan mulle, että mihinputkeen-mäentajuu... Ja kerran otti kulman jotenkin liian jyrkästi ja nenä osui (hipaisi) putken painoon. Sitten olikin jo ihan täysin unohtanut mihin oli menossa... Ziisös. Ihan kaikesta mä en kyllä ota syitä niskoilleni.

K
Piti ottaa vaan vähän putkea ja ehkä yksi hyppy siihen alle. Muttamutta. Niin vaan kävi, että tehtiin hyppy-valssi-hyppy-putki. Putkeen samasta kulmasta kuin mitä oli Ollin kanssa väännetty. Eikä siinä ollut Kalevin mielestä mitään ihmeellistä. Se itse asiassa meni vähän kuin vahingossa sinne putkeen (ohjasin kyllä ihan hyvin, mutten edes sanonut käskyä saati vienyt perille asti).
Sitten ihan mielenkiinnosta tein samoja putkikulmia samalla tavalla kuin Ollille ja Kalevi teki niitä ongelmitta. Tein jopa takaaleikkauksen putkella ja se pikkupirulainen tuli joka kerta ulos siltä puolen missä olin. Se oikeesti kuunteli siellä putkessa missä mä menin.
Jos tuosta koirasta ei tule yhtään mitään, niin kyllä hävettää.

Agility -vapaaharj.

Luulin tehneeni vaikean radan, josta saisi vielä vaikeampia variaatioita, mutta höh. Ei siinä ollutkaan mitään ihmeellistä. Kepeille meni hyvin ja keppien kiertäminenkin oli ihan helppoa.
Tein sitten yhdellä hypyllä sitä esteen kiertämistä ja voi että se ottaa Ollia päähän. Ei meinaa millään uskoa, ettei sitä hypätä -edes toiseen suuntaan?!
Sitten vielä putkeen niin, että lähetin ihan keskeltä putkea ja sekin tuntuu nyt ihan mahdottomalta.
Nää olikin sitten vikat vapaaharjoittelut tälle kaudelle. Plääh.

Agility

huom. 5. ja 6. hypyn numerot on vähän liian alhaalla...





Muutamia aika tiukkoja paikkoja. Kolmas hyppy oli vaikea. Sain hyppäämään sen niin, että oikaisin vas. kädellä ja vasta kun hyppäs käännyin niin että ohjauspuoli vaihtui. (olipas helppo selittää) Jonkinlainen valssi se kai oli...?
Pitäis silti opettaa Ollille esteen kiertäminen. Nyt Reetta neuvoi miten se tehdään. (Miksei kukaan ole aiemmin kertonut sitä?!) Siis nami esteen toiselle puolen ja "kierrä". Yksinkertaista. Sitä treenataan ens talvi...
Puomin kontaktilla pysymistä pitäis myös treenata ihan tosissaan, siis oikein paikallaoloja siinä.

Agility -vapaaharjoittelu

Pääsin mukavasti valmiille radalle:

Alastulokontaktit rupee pikkuhiljaa avautuun Ollille, hakee jo itse tassuja maahan. Tein monia variaatioita ja aika hyvin meni kaikki. Käskyt putkeen ja puomi menee ihan selvästi Ollilta sekaisin. Sitä täytyy treenata joskus.

Agility -vapaaharj.

Kepit meni hienosti. Vaikeistakin kulmista oikeaan väliin. Monet
variaatiot meni niin hyvin, että käänsin putken:

Siitä saatin keskustelua aikaiseksi. Eka meni hyvin, mutta
sitten yhtäkkiä alkoi tämä putken yli pomppiminen. Kun Olli sitten jopa
juoksi putken päällä, mulla leikkas kiinni. Komensin sitä siitä, ja
sitten oltiinkin jo ihan solmussa.
Tehtiin välillä jotain muuta ja sitten taas meni paremmin.
Sitten vielä kolmella hypyllä välistävetoja ja se muistui mieleen ihan
kivasti.

Agility

Putkeen pimeestä kulmasta



osoittautui mission impossibleksi. Ja mulla meinas mennä herne nenään
kun Olli vaan hyppi putken yli. Se ei käytä enää aivoja.
Rata:







2. ja 3. esteen väliin voi tehdä sylityksen tai vaikka jaakotuksen.
Ennen putkea 4. mun on jäätävä putken oikealle puolelle, jotta O tajuaa
kääntyä oikealle tullessaan ulos.
7. ja 8. väliin sylitys.
Keppien jälkeen pallo on nyt kova juttu!

Agility

Aaltoilu:



tais mennä vähän perille nyt Ollillekin tämä homma. Kropan käännöksillä
alkoi sujumaan, käsiä Olli ei tunnu juurikaan katsovan.

Välistävedot:

Kivasti meni ja oli kivaa. Se oli sellaista "mä meen tänne, eikusittenkin tonne" -leikkiä, mistä Olli kyllä tykkää. En tiedä miksikä tuota nimittäisi; hämyvalssi koiran takana?, puolijaakotus? ;-) Siis niinku oisin tehny jaakotuksen, mutta koiran käännyttyä palasinkin takaisin ja näytin koiran puoleisella kädellä hypyn. (Kuinka hitossa näitä selitetään?!)
Tein tässä alussa myös takaperinlähtöjä, jotka tuntui tosi hyvältä.
(siis minä lähdössä selkä menosuuntaan päin)

Takaperinjuoksu:

Ensin pitkä vedätys (juostaan yhtämatkaa koiran kanssa) ekalle hypylle
ja sit vähän ennen hyppyä mä käännyn takaperin ja ohjaan oikealla
kädellä hypylle. Hyvä, että treenasin; oli tarvetta ja hyötyä.

Takaperinlähtö ja takaaleikkaus:

Ei lopultakaan niin vaikea kuin ajattelin.

Agility

O
Peruuttaen juokseminen oli tän päivän juttu mulle. Siis kun hypyn
jälkeen pitäisi lähteä heti toiseen suuntaan, peruuttaen saa jyrkän
käännöksen. Huolimatta kaikesta venkuroinnista, mutinoista ja omasta epäuskosta minäkin
pystyin juoksemaan takaperin -ainakin pari askelta.
Toinen vääntö tuli kun kepeiltä piti viedä hypylle:

En osaa ottaa koiraa "syliin", eikä "tässätässätässä" tule mun suusta ulos.
Pitäiskö laittaa kenttä tiukkaan esteitä ja treenata niitten
välissä kulkua...?

Agility

Ei sitten päästy tekemään sarin hienoa rataa vaan jäätiin hinkkaamaan
keppejä. Prkl.

Piti leikata keppien takana ja tehdä sitten valssi lopussa.
Takaaleikkaus nyt vielä meni jotenkin, kunhan vaan muistan vahvistaa
alkua hokemalla kepitkepitkepit. Mutta enhän mä mitenkään pystynyt
juoksemaan vierellä niin lujaa, että olisin ehtinyt sinne valssiin.
Järjestelmällisesti kaks viimeistä keppiä jäi tekemättä kun olin koiran
edellä. Yhden kerran taisin onnistua vasemmalta puolen. Hiottiin sitten
vielä pallolla.

Sari sanoi, etten voi treenata tätä yksin, mutta taidanpa kuitenkin
kapinoida ja käydä pilaamassa hyvän alun...

Agility

Olli oli ihan vauhdissa. Kuunteli niinkuin ei ikinä. Eka rata oli oikein
tosi hieno. Sain kerrankin sanottua "olli" oikeassa kohtaa ja sain
kääntymään. (tosin sari sitä jankkas mulle ensin muutaman kerran.) Paras
juttu pitkään aikaan oli se, että pysähdyin ihan paikalleni kun ollin
piti putken jälkeen hypätä okseri.
Jos olin jo juoksemassa, niin hyppäämisestä ei oikein tullut mitään,
mutta kun paikallani odotin kun herra tulee putkesta ulos, hyppy oli
loisto!! Mitenkä mä muistaisin olla rauhallinen, enkä juoksis? Toisella
radalla oli jo vähän ylikäymistä ja karkaili vähän, mutta kun katoin
radan jälkeen taakseni
en meinannut uskoa silmiäni, rimoja ei ollut pudonnut!! olipas hauskaa.