Tottista Teivossa

Ollaan Eila A:n kanssa tottisteltu tässä muutama viikko Teivossa arkiaamupäivisin. Oikein mukavia tehototteja. Lähinnä oon tehny K:n kanssa pieniä pätkiä ja Ollille jotain mielenvirkistystä.

K
Tänään otin Kaleville jäävät liikkeet kokeenomaisina. (pääsiäisenä viimeksi tehty moista...) Oikein vallan hienosti sujuivat.
Kokeilin nyt myös noutoa ihan oikealla noutokapulla (vieläpä Eilan kapulalla). Ei ihan niin hyvin kun mitä se on jo kotona ruokakupilla mennyt, mutta pysyi suussa mälväämättä vaikka otin kiinni kapulasta! Kyä se siittä.
Se sivuttaisirtoaminen seuraamisessa nyt kyllä vähän huolestuttaa. Pitäis varmaan kaivaa taas naksu esiin.

O
Koskapa Eilalla oli ohjatun noudon kapulat takaluukussa, päätin kokeilla Ollille ohjattua. Sitähän ei siis ole koskaan mitenkään treenattu, joskus samalla tavalla ex tempore kokeiltu. Ja hyvin se sen osaa. Ei mitään sanottavaa.
Ja teinpä vielä metallikapulanoudonkin, ja ihmejakumma! sehän tuli perille asti! Voi kuinka sen kanssa joskus tapeltiin... No, ehkä se meni vahingossa.. En uskaltanut yrittää toista kertaa.. Ehkä se menis kokeessakin vahingossa?

Tottista pitkän päivän lopuksi

Pitkän ja rankan päivän jälkeen vielä Mutalaan tekemään tottista Hissun, Kätsyn ja Tuulan kanssa.

K
Nyt sitten piti tehdä aivoriihi sitä edestä sivulle siirtymisestä. Parhaimmaksi keinoksi osoittautui sivulletulot vaikeista kulmista. Siis käännä selkä koiralle, käännä kylki, ole vinossa takana jne. Vähän samalla idealla tein tokotyyliin "ruudusta seuraa" -lähtemisiä. Kalevin piti oikein kovasti miettiä, että tarkoittiko se todella, että tästä paikallamakuusta saa lähteä vaikka toi eukko ei edes pysähdy...?? :-)

Sitten vielä irtoliikkeitä ja luoksetuloja koirahäiriöllä. Hissu oli paikallamakuussa ja pari kertaa K vilkaisi sitä, muttei muuta. Pari luoksetuloa Hissun ja Tuulan välistä; ei ongelmaa, kenelläkään.
Yeppee!

O
Kokeilin luoksetulon pysäytyksiä. Ei ne oo oikein mitään. Seisominen vähän parempi kuin maahanmeno. Menee maahan aina samalle etäisyydelle musta -tulipa käsky missä vaan. Puuh, miten sitä jaksais..

Tottista Mustinkulman lauman kanssa

K
Havaittiin, että Kalevi ei todellakaan osaa tulla edestä sivulle.
Eikä pysy edessä, jos liikutan käsiä.
Supermegavartaloapuja ei sitten ihan niin vaan häivytettykään.
Tuula ehdotti, että sipaisisin koiraa vasempaan kylkeen ja siten ohjaisin sen oikealle paikalle. Mutta ei. Ei todellakaan. Herra K ei suvaitse sellaista ollenkaan. Häneen ei kosketa. Siis todellakin siltä meni heti maku koko hommaan. Eikä sitä käytännössä edes ehdi koskemaan ennen kuin se väistää alta pois.
Tätä täytyy miettiä.

O
Teki paikallaoloa kun puuhastelin K:n kanssa. Välillä otti aika koville, varsinkin tänne-käsky (aika luonnollista...). Tuula kävi palkkailemassa ja komentamassa hiljaa/maahan.
Ja palkaksi sai tehdä tottia vielä Tuulan kanssa.

Tottis -Teivo

O
Oikeaa paikkaa.
Koira oikealle paikalle - yksi askel = koira edessä.
Korjaa. Yksi askel = koira edessä.
Tuntui, ettei korjaamisesta ollut mitään hyötyä. Avusta (olkapään liikkeestä)
tuli vaan kaksoiskäsky ja liikkeestä kaksiosainen; tule ensin väärälle paikalle ja sitten vasta oikealle paikalle.
Sitten Tuula käski mua sanomaan seuraa samaan aikaan kun korjaan vartaloavulla.
Muutama kerta tätä ja sitten sanon seuraa jo vähän ennen kuin pysähdyn.
Toimi! Tätä täytyy kokeilla uudestaan.
Paikkamakuu hienosti.

K
Vähän seuraamista joka ihan ok:sti. Vähän tuppaa aukeamaan, mutta
kunhan muistaa käden asennon niin kyllä se siitä.
Vähän jääviä vapaana, ei sanottavaa.
Paikallamakuu näin:

(Hissu, Kätsy, Olli ja Kalevi)

K oli koko ajan täpäkkänä, silti koht. varmana. Sitten yhtäkkiä tuli hälyyyytys!
Kalevi ei noussut paikaltaan -ei edes kyynärpäät, mutta sanoi "wouwouwouuuuu".
Ajattelin, että siellä meni joku koira meidän takana kävelytiellä.
Heti kun K hiljeni, menin äkkiä välipalkkaamaan koiria ja vilkaisin taakseni.
Kymmenen metrin päästä mun ja Tuulan takaa meni HEVONEN kärryineen!!
Oli kyllä aika kiire palkata koirat ja lopettaa harjoitus.
Uskomattoman loistavia koiria meillä, koska kukaan ei noussut!!