Jälki lähimettässä

Alan oleen sisätreeneihin jo niin kypsä, että nukkumaan mennessäkin korvissa kaikuu vaan naksun ääni. Kontakti, naks, nami, kontakti, naks, nami.. hoohhhoi.


Tein siis kaleville kunnon jäljen takapihan mettään. Kävelin jalanjäljet kolmeen kertaan, ettei namit hukkuis hankeen.
Joo, muuten hyvä juttu, mutta Olli bongas mun jäljet pihasta ja peeeerkl:istä välittämättä hilpas sinne mettään ja kerkes vetään mun hienon nakkijäljen takaperin puoleen väliin.
aaaaaaarrrgh.
K veti sen ihan tosi hienosti, ja kyllä mä ehdin näkeen kohdan mihin asti Olli oli ehtinyt. "Joooo, hyvä, hieno poika.. tähän se jälki päättyi.. tässä loppupalkka; tässä kädessä..

Kaikkee sattuu. Aussien kanssa.