K
Ja hemmetin huonolla menestyksellä ainakin tänään.
Nyt ottaa päähän. En millään keksi yksiselitteistä juttua mitä mä teen
väärin. Mielestäni oon antanut purra vaihtelevan määrän -en liian
usein/harvoin, en ole vaatinut liian vaikeita juttuja esim. liian pitkää
seuraamista, ja muutaman rauhankin oon aina tehnyt.
Toi rauhan tekeminen tosin on ehditty pilaamaan ja siinä pitäisi olla
paitsi panta, myös remmi.
Mutta siis into katoaa johonkin. Väistää koko juttua. Ihan kun kävis
välillä vetämässä henkeä.
Ehkä mä oon kuitenkin tehnyt liikaa. Liian monta juttua tai liian..
jotain. En mä tiedä.
Piru.
O
Ja mr. O ei tarvitse minkäänlaista vietin nostoa. Sisällä oikeata
seuraamispaikkaa on saanut todella vääntää, kun setä käy niiiiin
kierroksilla, että on mielestään perusasennossa kun naama on muhun
päin.. :-)
Mutta kun namin ottaa käteen tai vähän vaatii, niin on lähinnä vihainen;
"On se nyt kumma kun ei kelpaa. Joko nyt on tarpeeksi lähellä, mitä häh?"
Ja yhteistreenit on aina yhtä tehokkaita -kumpi lähempänä ja kumpi pysyy
käännöksissä mukana! Kalevin taistelutahdon tämä herättää kyllä ihan
sikana. Ehkä sen saalis ei sittenkään ole se vahvin.. hmm.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti